Ao Nang

28.12.2011

Ao Nangiin siirryimme  taas laivalla Koh Lantalta. Majoitus paikka oli hiukan Ao Nangiin keskustasta pohjoiseen  Nopparath Tharan alueella. Sunda Resortin pikkuruiset bungalowit olivat viidakon keskellä pienen joen varrella. Laulukaskaiden siritys puissa oli illan pimetessä huumaava ja banaanipuut ja bambut ympäröivät rakennuksia.

    Oli hepokatti maantiellä poikittain jalallallei....Olivat kuulemma kivan rapsakoita!

Pitkähäntäveneellä siirryimme puolen tunnin matkan päähän päiväksi Railey Beachille, jossa oli uskomattoman hienot maisemat. Mahtivat kallioseinämät kohosivat suoraan merestä ja meri oli taas turkoosin sininen.

Loman loppuhuipennus oli sukellus/snorklausretki Phi Phi saarille. Merenalainen maailma tarjosi parastaan. Valtavia värikkäitä pikkukalaparvia, kilpikonna ja sukeltajat näkivät mureenankin.

Hur mår du på Koh Lanta?

25.12.2011 Koh Lanta

Koh Lantalle tulimme Koh Mookilta suoraan pikaveneellä. Paatti oli täynnä ruotsalaisia kuten koko saari. Vuokrasimme samantein saavuttuamme saarelle skootterit ja kiertelimme saarta ristiin rastiin ja löysimme toinen toistaan kauniinpia hiekkarantoja ja luonnonsuojelualueelta pari serkkuakin.



Moporetkeillessä päädyimme Tiger cave-nimisen luolastolle.  Jossain opaslehdykassä luki, että luolastoon pääsee tutustustumaan. Päädyimme opastetulle retkelle sen ihmeemmin valmistautumatta shortseissa ja varvastossuissa. Opas lähti rytyyttämään viidakkoon puron reunaa pitkin ja me perässä. Yhtäkkiä opas nosti käden ylös, pysähtyi ja osoitti maahan. Siellä kiemurteli  hitaasti tumman ruskeä käärme. JIIIHAAA!!!!! Läpsyt on tietty parhaat vaelluskengät viidakossa. Puolen tunnin hikisen tarpomisen  jälkeen olimme luolastolla. Luulin, että kurkkaamme hiukan sisälle jne, mutta tätä saatiinkin koko 200 bathin edestä. Parhaimmillaan menimme mahallaan koska muuten ei mahtunut etenemään. Opas oli  150 cm pitkä hintelä hemmo, joka kyllä mahtui  kapeista koloista OK.  Kauhuskenaarioni oli, että teen ikitulpan luolaan ja kukaan ei saa minua irti, kun tartun takapuolesta kiinni kivien väliin. Jossain välissä tunsin, kun käden yli kipitti pilkkopimessä joku otus. Onneksi en nähnyt mikä se oli! Helpotus oli suuri kun sininen taivas näkyi vihdoin.

Meistä olisi pitänyt saada kuvat ennen ja jälkeen luolaseikkaulun. Tämä retki jäi kyllä mieleen!!!!

Pimeän tultua alkoi rannalla pyöriä tulipallot taitavien tulipoikien käsissä. Näimme toinen toistaan huimenpia temppuja palloilla ja kepeillä kunnes nousuvesi täytti esiintymispaikat. Ilotulitulitusraketit paukkauivat miltei joka ilta pimeällä taivaalla kilpaa tähtien kanssa.



Same same, but different

22.12.2012

Koh Mookilla ei ole kuin yksi auto. Täällä liikutaan pääasiassa jalan tai huteralla mopotaksilla pitkin kuoppaisia polkuja. Pilkkopimeässä hurjalla vauhdilla kaahaavan kuskin kyydissä on olo kuin linnanmäen vuoristoradalla. Lisäbonuksena oli  illalla yksi pomppu kissankokoisen rotan yli. Rotta muuten jatkoi matkaa....

Saarelta löytyy mahtava ravintola HillTop-ravintola, jossa hääräilee taivaallista Green Gurrya tekevä kokki Song. Sen parempaa Thaikku- ruokaa emme löytäneet mistään muualta koko kahden viikon reissulta. Song kokkasi  herkkujaan ja puhua pulputti väsymättä aamusta iltaan asiakkaille.

Kajakeilla Pocahontasin tyyliin meloimme puolen tunnin matkan tarkistamaan Emerald Cave- luolan, jonne merorosvot ennenvanhaan piilottivat kuulemma saaliinsa. Luolan suuaukkoa tuskin huomasi mereltä käsin, mutta kun lipui kajakilla  täydelliseen pimeyteen pääsi luolaan, joka vajaan sadan metrin päästä aukeni   hiekkapohjaiseksi kraateriksi. Jyrkät seinämät aukenivat kohti taivasta.Lintujen äänet kaikuivat vihreistä seinämistä ja oksitossa kiipeili pikkuinen apina.

Snorklaamaan menimemme Longtail-veneellä Koh Kradanille, jossa aallokko oli valitettavasti aikamoista. Rohkeus riitti juuri juuri hypäämiseen mereen ja kaiken sohelluksen jälkeen sain nakattua polven merisiiliin. Luulin tietysti suurinpiitein tekeväni kuolemaa, mutta ei sentään. Pari piikkiä oli polvessa kinni ja nyppäsin ne pois ja menin nyyhkimään kamalaa kohtaloani rantaan vähäksi aikaa. Totesin ettei henki sittenkään  lähde ja jatkoimme snorklausta. Rannassa oli mahtavat korallit, paljon värikkäitä kaloja ja vesi oli todella kirkasta.

Onko paratiisi Koh Mookilla?

19.12.2011
Tämä on uskomattoman kaunis pieni saari Krabin edustalla, jonne mahtuu monta valkoista hiekkarantaa, korkeita kallioita ja viidakkoa. Rantahiekalla vipeltävät taskuravut  kilpaa koloihin ja aurinko paistaa turkoosin sinisen meren yllä. Onkohan tämä  edes totta vai heräänkö ja huomaan olevanikin kotisohvalla ja ulkona sataa räntää. Toivottavasti tämä uni ei lopu ihan vielä.